torstai 10. syyskuuta 2015

Blogitehtävä 2: minä itse I

Otsikko on tehtävä 2, koska se eka oli blogin perustaminen, mutta unohdin kirjoittaa sen siihen. Nojaa, eipä väliä. Asiaan.

Meidän piti etsiä netin jännästä maailmasta viisi kuvaa, jotka kuvaavat minua, ja minun pitää kertoa miksi ja miten.



Noniin, kuva no 1:

                Warhammer-pöytäfiguuripeli ja roolipelit

Peleissä käytetään muutamien senttimetrien korkuisia, koottavia ja maalattavia muovifiguureja, joista kasataan armeijat ja taistellaan sitten kaveria tai kavereita vastaan. Pelissä on omat sääntönsä lähes kaikelle aina taistelemisesta liikkumiseen ja peli vaatiikin hieman omistautumista. Ajan kanssa pelaajalle syntyy vahva tunneside peliin, sen maailmaan ja tietenkin niihin itse kasattuihin figuureihin, joita sitten varjellaan huolella, ja parannellaan kun taidot kehittyvät. taitavasti maalattuja hahmoja voi pitää jopa omana taiteenlajinansa perinteisen taulumaalauksen ohella.

Tämä tajuttoman kallis harrastus on syönyt aikaani ja hermojani jo vuodesta... en oikeestaan osaa sanoa, +10 vuotta ainakin. Siinä sivussa käsinmaalaustaidot, englanninkieli ja mielikuvitus ovat kivasti kehittyneet, ja en vaihtaisi harrastusta pois muuhun.

Hahmot ovat pääosin muovia, ja jotkut myös hartsia ja ne kootaan ja maalataan itse, jonka takia harrastuksessa on vahva käsityöleima. Käytännössä figuurit koostuvat litteästä, joko ympyrän tai neliön muotoisesta jalusta, sekä 4-7:stä toisiinsa liimattavasta osasta. Liimauksessa on useita erilaisia tapoja koota figuurinsa ja useimmat haluavatkin yhdistellä eri osia keskenään, kustomoidessaan armeijansa omansa näköiseksi. Liimauksen ja kasaamisen jälkeen sitten tehdään itse maalaustyö. Ihmiset kiintyvät aikalailla vaalimiinsa figuureihin, joten yksittäisenkin hahmon tekemiseen alusta loppuun saatetaan käyttää useampi tunti, ja jotkut maaulausjäljet ovat verrattavissa mestarillisten taidemaalarien kädenjälkeen, kolmiulotteisessa muodossa vain.

Itse pelissä figuuriarmeijat sitten taistelevat toisiansa vastaan suorittaen skenaarion tai pelaajien märäämiä tehtäviä, jotka sujuvat joskus paremmin ja joskus huonommin. Eri armeijat käyttävät yleisten sääntöjen lisäksi omia erikoisempia sääntöjänsä ja hahmojansa, jotka tekevät jokaisesta armeijasta uniikin ja erilaisen pelata.
Vaikka peli onkin taktiikka- ja strategiapeli pöytäkoossa, on aina onnellakin osansa pelin sattumuksissa, sillä taistelutulokset ja ylipäätänsä kaikki taikomisesta moraalin katsomiseen tehdään heittämällä kourallisesta ämpärilliseen noppia ja lukemalla sääntökirjoista heittämisen seuraukset, onnistumiset ja epäonnistumiset. Useimmat pelaajat oppivatkin ahkeran pelaamisen seurauksena taulukot ja säännöt ulkoa, jolloin kirjoja ei juurikaan käytetä kuin tarkistukseen.

Kun sanoin, että olen käyttänyt tähän yli kymmenen vuotta, sillä tarkoitettiin vain kasausta ja maaulausta, sillä itse peliäö olen pelannut vain vajaan vuoden. Peli on kuitenkin helppo sisäistää, joskin se vie aikansa, ja ennen kuin huomaatkaan, on se neljä tuntia kulunut äkkiä noppien heittelyyn ja hahmojen siirtämiseen pelipöydällä.

Tämän lisäksi Warhammer-pelin maailmasta on olemassa kirjoja, videopelejä ja maailman suurin figuuripelien faniryhmä, joka on ollut mukana tässä jo vuodesta 1985, jolloin ensimmäiset figuurit valmistettiin peliä varten.

Vosin tähän väliin kertoayleisesti pöytäroolipeliharrastuksestani, joka eroaa hieman figuuripeleistä.

Pöytäroolipeleissä pelaajat ottavat itselleen hahmon, ja kertovat tarinaa yhdessä pelinjohtajan kanssa suullisesti. Erilaisia pelinjohtajan antamia haasteita sitten kokeillaan sitten heittämällä noppaa/ noppia, jotka kuvaavat pelaajan hahmon onnistumista kyseisessä tehtävässä. Hahmoilla on yleensä myös hahmolomake, paperi johon on merkattu hahmot omaamat taidot ja tiedot joita tarvitaan hahmolla pelaamiseen.

Niinkuin sanoin, nopat ovat vahvassa osassa useimpia pelejä, ja ne luovat peleihin pienen satunnaisuusefektin ja onnen ilmentymän.
Esimerkkinä fantasiamaailman varashahmo voisi vaikka haluta tiirikoida lukon ovesta, niin pelinjohtaja, tai "luolamestari" määrittää, mitä taitoa varkaan pelaajan tulee käyttää ja mitä tämän tulee saada noppatulokseksi, onnistuaksensa yrityksessä.

Pelisessiot voivat kestää parista tunnista useampaan tuntiin, ja riippuen pelaajista, voidaan tapahtumien kuvaamiseen käyttää figuureja tai piirrettyjä karttoja. Itse suosin mielikuvitusta enemmän, jossa pelaajat yhdessä pelinjohtajan kanssa kuvailevat tapahtumat.

Pelinjohtaja on pelin tärkein henkilö. Hän ei itse pelaa, vaan kuvailee tapahtumia jotka pelaajien hahmojen ympärillä tapahtuu, vastaa pelin säännöistä sekä erilaisista vastuksista joita pelaajat kokevat.

Pöytäroolipelaaminen sopii aikalailla kaikille vauvasta vaariin, jossa vain mielikuvitus on rajana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti