Noniin, Birgerissä vietetyn aikani tiimoilta lähtee työssäoppimisen kirjoitteluosio tai jotain sinnepäin.
Paikka oli kaikki mitä pystyin uvittelemaan sen olevan (siis siltä osin kun en vanhana asiakkaana tiennyt), ja ruokailu oli minulle sellainen uudempi juttu, itse kun olen tottunut juomaan olutta paikanpäällä, enkä ole ruokaa aiemmin nähnyt tarjoiltavan.
keittoa, tapaksia, makkara&hapankaalia sekä toasteja tuli tehtyä ja oli kokemuksenakin aika rentouttavaa.
Koska en halua kertoa yrityssalaisuuksia tai edes ole varma, mitä voin kertoa, niin sanotaan että ruokaa tuli tehtyä ja esivalmisteltua useaan otteeseen ja oli oma kokemuksensa. melkein tuli kokin kyynel kun pääsi taas ruoan kimppuun.
![]() |
| Vasen: ankara ja särmä. Keskellä: omistaja itse lepsussa luonteessaan. Oikea: mentorini ja suojelijani. |
Heti ekasta päivästäni adsti pääsin hanojen ääreen ja niissä oli vielä Pilsner Urquelin suodattamatonta ja pästaroimatonta tuoreolutta (huh mikä litanja, jota sanoin usein...) jonka maku oli nautinto, kun pääsin puoli tuntia aikaisemmin töistä sitä maistamaakseni.
Maistamiseen liittyen, kaikkia hanajuomia maistettiin, joita en ollut maistanut ennen. Pitihän minun osata sanoa asiakkaalle, millaista se on. Nautinnollista.
Varaston purku, täyttö ja säätö olivat oma osansa, samoin juomalistojen ja pienen paperityön tekeminen, työntekijöiden käsitys tietotekniikasta kun oli öööh... ei niin korkea kuin omani, joka auttoi vaihtelevien hommien saantiin.
Opein parissa päivässä jo enemmän kuin useimmissa paikoissa, lähinnä liittyen kaikkiin niihin kymmeniin oluisiin, siidereihin ja niiden laseille ja niiden tarjoiluun. Oli siinä kyllä kova oppiminen, hintoja en tosin ulkoa oppinut haluamallani tavalla.
Valitettavasti jouduin lopettamaan undelmaduunissani, mutta jatkan edelleen asiakassuhteella.


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti